Titartagaq 1
Raajat Kalaallit Nunaanni avammut nioqquteqarnerup nioqqutissanillu eqquissuinerup annertussusiata allanngoriartornera.
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
AVAMMUT NIOQQUTEQARNEQ NUNANILLU ALLANIT EQQUSSUINEQ
Titartagaq 1-mi takutinneqarput nunanit allaniit eqqussukkat avammullu nioqquteqarnerup annertussusiat. Annertussutsit tunisassiat ataatsimut nalinginut (BNP) sanilliullugit avammut nioqqutitut nunanillu allanit eqqussukkatut naatsorsorneqartarput. Annertussutsit inuiaqatigiit nunanit allanit pinngitsuuisinnaanginnerannut uuttuutaasarput. Kalaallit Nunaat ataasiinnarmut sammisumik tunisassiortuuvoq tamatigoortumillu tunisassianik atorfissaqartitsisuulluni. Taamaattumillu pisariaqarpoq avataaniit annertuumik niueqateqarnissaq.
1990-ip tungaanut avammut nioqquteqarnerup annertussusaa 45 pct.-it missaanniissimavoq. Tamatuma kingorna avammut nioqquteqarnerup annertussusaa annikilliartorsimavoq 2007-milu 17 pct.-it missaaniissimalluni. Avammut nioqquteqarnerup annertussusiata annikilliartornera inuiaqatigiit nioqqutissiornerulernerannik kiisalu Kalaallit Nunaata avammut niuerutaata pingaarnerup, tassaasut rajaat, akiisa annikilliartornerannik pissuteqarpoq.
Eqqussukkut annertussusaat 1985-ip tungaanut annertuujupput, annertunerpaagamik 72 pct.-iullutik. Tamatuma kingorna ataatsimut isigalugu eqqussuinerup annertussusaa 2001-ip tungaanut appariartorpoq. 1985 tikillugu nioqqutissat eqqussuunneqartut qaffasinnerat ilaatigut pissuteqarpoq annertuumik aningaasaliissuteqartoqarsimanera aamma uuliap nunarsuarmi akiata qaffasinnera. Siullermik 1973-74-mi uuliamik ajornartoortoqarmat ullut ikittuinnaat ingerlaneranni uuliap akuiagassap nunarsuarmi akia procentinik 100-nik arlalinnik qaffariarpoq. Aappassaanik uuliamik ajornartoortoqarmat 1970-80-mi uuliap akia suli qaffariaqqippoq. Tamatuma kinguneraa nunat uuliamik pinngitsuuisinnaanngitsut imminnullu pilersunngitsut uuliap eqqussorneqartup nalingata tassaanngaannartumik allanngornera misigaat naak eqqussorneqartoq allannguuteqanngikkaluartoq. 1985-ip kingorna nioqqutissat uuliamik atuineq appariartornerat pingaartumik pissuteqarpoq nunami suliassat unikaallatsinneqarnerannik aamma Nuuk Imeq A/S pilersinneqarneranik imeruersaatinik nioqqutissiortuusoq immiaaqqanillu maqitsiviusoq.
Nunanit allanit eqqussuineq nunanillu allanik niueqateqarnerup kisitsisitai pingaarnerit
Aalisakkanit piniagassanillu tunisassiat saniatigut Kalaallit Nunaanni nioqqutissiat ikittuinnaat suliarineqartarput. Taamaattumik nioqqutissiat angerlarsimaffinni, inuussutissarsiutitigut suliffeqarfinni, paaqqinnittarfinni aammalu aningaasaliissutissanut atugassat tamarluinnangajammik eqqussugaasarput.
Titartagaq 2
2009-mi nioqqutissat eqqussorneqartut agguataarnerat
Malugiuk: 2008-imut kisitsisit saqqummiussaagallarput.
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
Titartagaq 1-mi takuneqarsinnaapput nioqqutissat nunanit allanit eqqussukkat agguataarsimanerat. Nioqqutissat eqqussukkat annertunersaat, 67 pct-ingajaat Danmarkiminngaaneersuupput. Danmarkimiilli eqqussukkat katinnerannut ilanngunneqartarput nioqqutissiat nunanit allaneersut, Danmarki aqqutigalugu eqqusorneqartartut. Eqqussukkat erseqqinnerusumik nunanut agguarneqarnerat kapitalip naanerani Tabel 3-mi takuneqarsinnaavoq.
Kalaallit Nunaata tunisassianik nunanut allanut niuernerani pingaarnerit - 88 pct.-it missaat - aalisagaapput qalerualiullutillu. Inuussutissarsiornermi ataasiinnarmik tunngaveqarnerup nunani tamalaani akit allanngoriartornerat aningaasaqarnermut apeqqutaalluinnarpoq. Ukiuni kingullerni guulti olivenilu Kalaallit Nunaata nunanut allanut niuernerani pingaaruteqarneruleriartorput.
Titartagaq 3
2009-mi avammut nioqqutit agguataarnerat
Malugiuk: 2009-mut kisitsisit saqqummiussaagallarput.
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
2009-mi Danmarkimut niuerneq tamarmiusoq 87 ptc.-iuvoq. Aalisakkanilli qalerualinnillu niuernerup annertunersaa Danmarkimut pisarpoq suliareqqiinissaq kingornalu nunanut allanut niuerutiginneqqinnissaq siunertaralugu, tamatumani Japan aamma Tuluit Nunaat pingaarnersaallutik.
Titartagaq
Raajat qalipallit avammut nioqqutigineqartut annertussusiisa agguaqatigiissillugu akiisa nikerarneri. 1981=100.
Malugiuk 2006, 2007, 2008 aamma 2009-mut kisitsisit saqqummiussaagallarput.
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
Titartagaq 5
Raajat qalipaajakkat avammut nioqqutigineqartut annertussusiisa agguaqatigiissillugu akiisa nikerarneri. 1981=100.
Malugiuk: 2006, 2007, 2008 aamma 2009-mut kisitsisit saqqummiussaagallarput.
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
Agguaqatigiissillugu raajanut qalipaajarneqanngitsunut raajanullu qalipaajakkanut kiilumut akianut nunanut allanut tunineqartunut naleqassutsit naleqqersuutaasa ineriartornerat Titartagaq 4-mi aamma 5-mi takutinneqarput, tamatumani 1981 ukiutut aallaavigitinneqarpoq.
Raajanut qalipaajarneqanngitsunut tunngatillugu 1989-miilli taakkua akikillisimapput, tamatumani akit 75 pct.-it missaanik apparsimallutik. Annertussusiat 1981-ip kingornali 223 pct.-it missaanik qaffariarsimapput.
Raajanut qalipaajakkanut tunngatillugu tamatumani aalaakkaannerusumik akit appariartorsimapput, pingaartumilli 1990-ip kingorna. Tamanna pingaartumik Islandip raajanik Flemish Capimi pisarineqartunik akilutsitsivallaarneranik pissuteqarpoq, taamaalillutillu 1994-imi nunarsuarmi raajat akii apparujussuarsimapput. Paarlattuanilli 1981-miilli annertussutsit 458 pct.-inik qaffariarsimapput.
Nunanut allanut sanilliussinerit
Titartakkami 6-ii takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat nunani avannarlernisulli nunanit allaniit eqqussuinissaminik isumalluuteqartoq. Kalaallit Nunaat Savalimmiunut nallersuuppoq 55 pct.-illu missaanni eqqussuisarluni. Islandip qaffasissumik inissisimaneranut pissutaanerpaavoq 2005-mi Islandip aningaasarsiornikkut ingerlalluarsimanera. Norge nunani avannarlerni nunaavoq appasinnerpaamik eqqussuisartoq, tassa uuliamik nammineq pilersortuugami.
Titartagaq 6
2005-imi nunani avannarlerni eqqussuinermi kisitsisit
Najoqqutaq: Danmarks Statistik aamma Naatsorsueqqissaartarfik
Titartagaq 7
Akiliisarnerup naligiissinnerani sinneqartoorneq tunisassiat tamarmiusut nalingannit procentinngorlugu
Najoqqutaq: Naatsorsueqqissaartarfik
Titartakkami 7-mi takuneqarsinnaapput 2006-mi nunani avannarlerni aalajangersimasuni akiliisarnerup naligiissinnerani sinneqartoorneq. Titartakkami takuneqarsinnaavoq nunat avannarliit tamarmik akiliisarnerup naligiissinnerani sinneqartoorsimasut, Islandi eqqaasanngikaanni. Kalaallit Nunaata sinneqartoorutaa nunanut avannarlernut allanut sanilliullugu qaffasippoq, tamassungalu peqqutaanerpaavoq nunanit allanit nuussinertigut annertuunik pisartagaqarneq. Nunanit allanit pisartakkat ilanngutinngikkaanni – minnerunngitsumillu naalagaaffimmiit tapiissutit – akiliisarnerup naligiissinnera annertungaatsiartumik amigartoorfiussagaluarpoq.